Search
  • Jani Roman

Systeemisen konstellaation kolmas elementti



”Hölynpölyä sanoo terveydenhoitoalan ammattilainen.” Näin joku kommentoi systeemistä konstellaatiota Facebookissa. Vastaavanlaisia epäilyksiä nousee esille silloin tällöin.


Tulkitsen, että nämä ovat huolenilmaisuja. Tiedän itsekin, miten kouluttautumisen, esimerkiksi terapiakoulutuksen, kautta alkaa syntyä jonkinlainen käsitys siitä, mikä on hyvää terapiaa ja mikä on huuhaata. Terveydenhoitoalan koulutuksen saanut tietää vastuunsa. Tällaisen pitkän kouluttautumisen kautta kasvanut henkilökohtainen vastuun tunne on tärkeä osa ammattilaiseksi kasvamisen prosessia.


Systeeminen konstellaatio on suhteellisen uusi menetelmä, vasta reilu 20 vuotta vanha. Sen on kehittänyt saksalainen psykoanalyytikko ja terapeutti sekä entinen pappi Bert Hellinger. Viimeisen 20 vuoden ajan menetelmä on ollut yksi nopeimmin levinneistä terapiamuodoista maailmassa.


Suomeen menetelmä rantautui noin 15 vuotta sitten ja sen piiriin tulee yhä enemmän ihmisiä. Rantautuminen ei ole tapahtunut vain yhdestä lähteestä, vaan niitä ilmeisesti on ollut ja on useita. Ihmisiä tutustuu menetelmään ulkomailla eri yhteyksissä ja he tuovat sitten kokemuksensa tänne Suomeen.


Kun demonstroin menetelmää jo useita vuosia sitten psykodraamayhteisön vuosipäivillä, kuulin työpajaani aloittaessani, että joillakin oli siitä jo kokemuksia, ja ne olivat ristiriitaisia, eivät vain positiivisia.


Tiedän kuitenkin menetelmää tutkineena ja useitakin kyselytutkimuksia järjestäneenä, että menetelmä on myös saanut kasvavan kannattajajoukon Suomessa ja valtaosalla näyttäisi olevan siitä hyvin positiivisia kokemuksia. Jotkut kokevat saaneensa sen avulla jopa merkittävän positiivisen muutoksen elämäänsä.


Olen jo pitkään tuonut esille, että oikeastaan kyse on kahdesta asiasta. Meillä on menetelmä eli konstellaatio, ja sitten meillä on systeeminen ymmärrys. Tämä käsite ”systeeminen ymmärrys” on pitkälti minun luomani termi, mutta sen sisällä olevat asiat taas ovat käytännössä Hellingerin oivalluksiin perustuvaa. Erottamalla nämä kaksi asiaa haluan korostaa, että systeemisen konstellaation menetelmä on kuitenkin vain menetelmä, sen monista hienouksista huolimatta, ja se menetelmällisesti muistuttaa joissain määrin esimerkiksi psykodraamaa. Kokonaisuuden kannalta systeeminen konstellaatio taas erottautuu muista menetelmistä erityisesti taustalla olevan systeemisen ymmärryksen johdosta.


Systeemisen ymmärryksen olen määrittänyt tarkoittavan ymmärrystä siitä, millaisia voimia yksilöön vaikuttaa yhteisössä ja millaisia voimia yhteisöjen sisällä liikkuu. Toki tähän liittyviä teoreettisia viitekehyksiä on useita. On ryhmädynamiikkaa, sosiaalipsykologiaa, on psykodynaamista teoriaa, on kulttuurien kehitykseen liittyviä teorioita. Hellingerillä puolestaan on oivallustensa takana fenomenologista psykologiaa ja systeemistä perheterapiaa. Hän on ollut hyvin tietoinen useista terapiasuuntauksista ja opiskellut niitä. Kuitenkaan omissa teksteissään tai puheissaan hän ei suoraan kytke oivalluksiaan mihinkään teoreettiseen viitekehykseen, vaan kirjoittaa niistä hyvin käytännönläheisesti.


Teoriapuolesta kiinnostuneille tämä aiheuttaa haastetta, kun tekstit eivät sido ajatuksia muihin teorioihin, vaikka niillä saattaakin olla paljon taustaa aiemmassa kirjallisuudessa.


Mielestäni tämä on hyvin ymmärrettävää systeemisen konstellaation kokemuksellista taustaa vasten. Tämä on myös ymmärrettävää Hellingerin fenomenologista taustaa vasten tarkasteltuna. Sama ilmiö itseasiassa mielestäni toistuu monin tavoin koko konstellaation kentässä: oleellista ei ole teoreettinen ymmärrys, vaan kehollinen kokemus, josta seuraa uutta käytännöntasoista ymmärrystä suhteistaan itselleen tärkeisiin ihmisiin. Näin Hellinger on myös määrittänyt fenomenologisen lähestymistavan: ilman etukäteisoletuksia katsotaan mitä näkemisestä nousee.


Tämä on ehkä lähestymistavan yksi suurimmista eduista, mikä myös selittää sekä menetelmän suosiota että vaikuttavuutta: se johdattaa ihmisen analysoinnin sijaan kokemaan kehossaan ja näkemään sidoksensa toisiin ihmisiin – ja heidän väliset sidoksensa – ja tämä uusi ymmärrys koko systeemistä jäsentää samalla sekä suhdetta aikaisempiin tapahtumiin että jopa omaa minäkuvaa.


Koska tässä ei edetä pohdiskelun ja analysoinnin kautta, vaan kaikki tapahtuu suoraan kehollisina prosesseina silmien edessä (ja omassa kehossa tuntien), myös ymmärrys tapahtuu toisella tasolla kuin pelkkä intellektuaalinen ajattelu.


Näiden kahden elementin, kokemuksellisen menetelmän ja systeemisen ymmärryksen, lisäksi haluaisin nyt tuoda tähän vielä uuden kolmannen elementin, ja se on terapeuttinen osaaminen.


Jos tarkastelemme alussa mainitsemiani epäilyksiä systeemistä konstellaatiota kohtaan, uskoisin, että tämä kolmijako auttaa meitä paremmin ymmärtämään epäilyksiä, mutta myös kehittämään toimintaa.


Kohdistuuko siis alun esimerkin ”terveydenhoitoalan ammattilaisen” huoli menetelmään, systeemiseen ymmärrykseen vai terapeuttiseen osaamiseen, vai näiden muodostamaan kokonaisuuteen? Tai liittyykö se ehkä siihen, että teoreettista viitekehystä ei ole aukipurettu?


Terapeuttinen osaaminen on konstellaation ohjaajassa olevaa osaamista kohdata ihminen, tajuta jotain suuntia hänen elämäntilanteestaan ja mikä voisi ihmistä tukea.


Kuten moni tietää, tällaista terapeuttista osaamista ei voi suoraan opiskella kirjoista, vaan sen sisäistäminen tapahtuu terapeuttisiin prosesseihin osallistumalla ja erilaisten terapeuttien toimintaa seuraamalla. Toki merkittävä osa on henkilökohtaisen kasvun yhteydessä tapahtuva teoreettinen opiskelu.


On kuitenkin eri asia lukea projektioista, mielen kehityksestä ja traumoista, kuin kohdata niitä. Teoreettinen tietämys voi tukea kohtaamisen prosessia, mutta se voi myös olla esteenä, varsinkin, jos on muodostunut rajoittunut käsitys ja todellisuus ei mahdukaan tähän käsitykseen. Kun kohtaamista on tehty, ihminen hahmottaa myös teorian uudella tavalla. Ne eivät ole enää sanoja, vaan niistä tulee eläviä ilmiötä tässä ja nyt.


Kun konstellaation ohjaaja ohjaa prosessia, kaikki nämä kolme elementtiä ovat läsnä: menetelmä itsessään, sen taustalla olevat systeemiset oivallukset ja ohjaajassa konkretisoituva terapeuttinen osaaminen.


Mielestäni suurin haaste on jälkimmäisin elementti.

3 views
 

tel. 0500 762 772

  • Facebook

©2020 by Enlightened Dialogue. Proudly created with Wix.com